Kevät on ollut kiireinen: viitasammakkoa, liito-oravaa, sammalia, lintuja, putkilokasveja, perhosia, perinnebiotooppeja…
Lintuja on käyty havainnoimassa niin aamuvarhain kuin yömyöhäänkin. Yölaulaja retkellä näimme niin sarvipöllön kuin kuulimme sen poikaset, kuulimme kehrääjän ja näimme sen myös lennossa. Minun on tunnustettava, että edelleen pienet harmaan-ruskeat linnut ovat minulle vaikeita tunnistettavia – erityisesti kun ne ovat hiljaa ja liikkuvat puuston suojassa.
Sammaltentti oli vaikea, ei mennyt ensimmäisellä kerralla läpi. Uusintatentti onnistui paremmin ja mitään tenttejä ei siis ole rästissä. Liito-oravaraportinkin palautin peräti etuajassa, laadusta en tosin osaa vielä sanoa mitään, koska palaute raportista tulee vasta syksyllä.
Perhosopinnot ovat tuntuneet mukavilta ja mielenkiintoisilta.
Kesätehtävinä on muutama ”pikkuhomma”: kasvion kerääminen sekä tehtävät metsälakikohteesta ja luonnonsuojelulakikohteesta. Kasvion kerääminen on puolivälissä, toki itse kasvien asetteleminen pohjalle on kaikkien kasvien osalta vielä edessä. Metsälakikohteenikin – puustoisen luhdan – olen löytänyt, mutta luonnonsuojelulakikohteeseen – keto – en ole vielä ehtinyt paneutua, sillä jonkin verran on tehtävä töitäkin rahoittaakseni opinnot.
Onneksi osallistuin Qgis-kurssille, se helpottaa karttojen tekemistä tehtäviin, joissa karttoja tarvitsee. Minulla ei ole Qgisista aiempaa kokemusta, joten kurssista huolimatta liito-oravaraportin kartat veivät paljon aikaa. Toivottavasti jatkossa onnistuu nopeammin ja helpommin.
Tulevana lauantaina olen menossa Turkuun Skanssille BioBlitz -tapahtumaan kartoittamaan sammalia ja putkilokasveja. Jännittää, mutta se tieto, että luokkatoveri on tulossa myös, helpottaa.
